Kolme pientä runoa, yksi ruho

Runo 1 Nielen pieniä kyitä   koppelon jauhinkiviin, röykkiöhautoihin.   Me, jalattomat, uoman kuivuudessa, suremme, masuunikuonaa polkuanturoissamme.   Pöydällä kädet sairaan kellertävää pullonpohjalasia, ylälaatikossa kynsien sirpit, viikatteet, kirjopikarililja kukkasiilissä.  …

0 kommenttia

Jää

Elämänkaltainen tuote Jade mittaa itsehoitokuutiossa oman terveydentilansa. Matkalla kotiin hän kuuntelee tekoälyn lukemat uutiset. Monet ovat pakomatkalla. Etenkin he, joita uhkaa hivutus unilukkarin sauvalla. Ja he, jotka ovat tohtineet itse…

0 kommenttia

Toivot. On.

  “Hän antoi sateen laskeutua päälleen koko pituudeltaan, ja se oli pitkä kuin liian varhain saapunut suru. Paljon päärmäämätöntä reunaa jäi roikkumaan. Rispaantuneita naruja, joista punoa köysi. Joko pakoon tai…

0 kommenttia

Päätös

I “Älä astu paskaan”, Orvokki varoitti miestään, joka kävellessäänkin uhkapelasi kevyesti. Vilin kännykässä kerätyt atomit olivat juuri käynnistelemässä loppuriehaansa. Mies oli viimeksi aamulla muokannut rahansiirtorajojaan, sillä hän, jos kuka, ansaitsi…

0 kommenttia

Tosi tarina

Tuhka tiheään käsin koskettelee kouriin tuntuvaa. Veto voima on yhä elin voimainen tosi asia. Ei kilpailussa sen enempää kuin pari suhteessakaan voi kuitenkaan luottaa vain omaan strategiaansa, sillä vastustajat ja…

0 kommenttia